3. leiripäivä: Myrskyn keskellä leffaillassa

Kolmas päivä Hyvölänniemessä alkoi normaaliin tapaan. Sateista säätä luvattiin jo heti aamusta, ja se sai niin riparilaisia kuin myös isosia hieman väsyneeksi. Kuitenkin aamupalalta selvittiin lipunnostoon ja sieltä sitten päivän ensimmäiselle tunnille, joka kertoi Raamtusta, mikä on ehkä koko riparin tärkein oppitunti tunnille. Isoset pääsivät pitämään myös kaksi tietokilpailua, joissa testattiin ryhmäläisten tietämystä Raamatun suhteen.

Sää ei taaskaan ollut mikään hehkeä, ja eilen arvailtu myrsky sitten tulikin. Ukkonen jyrähteli taivaalla muutaman kerran, mutta salamia ei onneksi näkynyt. Sadetta ja tuulta tosin tuli välillä todella kovaa, ja pingispallot joutuivatkin ensimmäisiksi uhreiksi - ne lensivät kaaressa pitkin etupihaa. George kävi sitten poimimassa ne takaisin laatikkoon ja palasi myrskyn laantuessa sisälle ennen kuin se alkaisi uudelleen.

Päivä kulki muuten normaaliin tapaan, hieman verkkaiseen tahtiin tosiin. Oppituntien välillä huomattiin taas taitavien piirtäjien kädentöitä tussitaululla, jotka olivat upeita ja erittäin taiteellisia.

Ennen kahvia mentiin taas leirijumalanpalvelukseen, jonka aiheena oli tänään pitkä perjantai. Rippikoululaiset pääsivät toiminnallisesti osallistumaan tähän jumikseen viemällä alttarilla olevan ristin juureen luonnosta kerättyjä asioita (kiven, kävyn, sulan ym.), jotka kuvasivat ikään kuin syntiä. Pitkä perjantai onkin ainoa kirkon juhlapyhä, jolloin kirkossa käytetään mustaa väriä. Jumiksen jälkeen tapahtui kansainvaellus Tylypahkaan (ylätuvalle). 

Päivän suunnitelmat muuttuivat sadesään takia. Tänään ei siis pystytty menemään purjehtimaan, vaan katsottiin Jeesus-elokuva, joka osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi elokuvaksi. Isoset olivat hakeneet patjoja lattialle, että olisi mukavampi katsoa elokuvaa, ja Hunajaherttuakin avasi ovensa, jotta velho-opiskelijat voisivat ostaa karkkia ja muuta mässyä leffaevääksi.

Ensimmäinen kertauskisakin järjestettiin, ja tuloksia siitä tulee tänne blogin puolelle myöhemmin (todennäköisesti huomenissa).

Nopeasti päästiin sitten taas nauttimaan iltaohjelmasta, joka oli todella railakasta menoa. Ron hypnotisoi Harryn mitä ihmeellisimmiksi eläimiksi ja ihmisiksi, ja pääsi taas jututtamaan kaikkia jekkukikallaan kuun piirtämisestä. Riparilaiset pääsivät näyttämään älykkyyttään myös pelissä, jossa piti olla vain tietty määrä jalkoja/käsiä/muita ruumiinosia lattian kanssa kosketuksissa.

Iltahartauden jälkeen käytiin taas perinteinen laulukierros kaikissa mökeissä ja sade lakkasi ainakin hetkeksi. Nyt on hyvä mennä nukkumaan. 

Huomenna sitten alkaa neljäs leiripäivä täällä Velhomaailmassa. Saa myös nähdä, millaisia jekkuja huominen tuo tullessaan...

- Mediaisonen Laura/George

2. leiripäivä: Sadetta ja paistetta

Purjehdusleirin toinen päivä alkoi trumpettisoololla, kun professori Kalkaros herätti soitollansa velho-opiskelijat kuin myös heidän mentorinsa (isoset). Aamupalalla ollessa alkoi sitten sataa, enemmän kuin eilen. Lipunnosto suoritettiin siis sateessa, jonka jälkeen kaikki kiirehtivät sisätiloihin ensimmäiselle oppitunnille, joka oli musiikkiteemainen.

Isoset pääsivät osallistumaan myös musiikintunnille tekemään omien ryhmien kanssa pantomiimiesityksiä. Pantomiimeistä tuli oikein luovia, mutta onneksi myös helposti arvattavia. Sitten harjoiteltiin yhdessä vielä laulamaan kaikki arvatut virret ja isoset poistuivat paikalta Kotikoloon.

Lounaan jälkeen Hunajaherttua (kioski) oli normaalisti auki, ja sitten tapahtui ihme - aurinko alkoi paistaa pilven takaa! Koko aamun sadetihkun jälkeen sai vihdoin aurinko astua estradille, ja siitä sitten nautittiinkin joulu-aiheisen leirijumalanpalveluksen jälkeen.

Hyvä keli jatkui vielä sen aikaa, kun tämän päivän päivystysryhmä suunnitteli huomista leirijumista ja purjehtijat kävivät purjehtimassa. Tänään oli oikein hyvä aurinkoinen sää käydä järvellä, mutta tuulta olisi saanut olla enemmän ja se saisi ensikerralla tuulla yhdestä suunnasta, jotta vältyttäisiin turhilta kehän kiertämisiltä.

Mutta kuten otsikosta saattaakin arvata, niin sade valtasi taas hetkeksi niemen. Aurinko kuitenkin pysyi lujatahtoisena taivaalla ja silloin saattoi havaita taivaalla kauniin sateenkaaren. Jopa kaksi sateenkaarta olisi saanut napattua kuvaan, jos kuvakulma olisi ollut oikea (ja editointiohjelma parempi).

Isoset pääsivät pitämään ensimmäiset kunnolliset raamistuokiot ryhmäläisilleen. Eilissä päivin otettiin vähän rennommalla otteella raamiksia pelailemalla lautapelejä ja sen sellaisia, mutta tänään tutkittiin hieman syvällisemmin (muttei tylsemmin) Raamatun sisältöä. Ryhmät pohdiskelivat, mitä hyötyjä tai ongelmia on siitä, jos nappaa ihan vain satunnaisen kohdan Raamatusta ja alkaa miettiä sitä liian sanatarkasti. Myöskin mm. muistipeliä pienillä paperilappusilla päästiin testaamaan isosten kanssa.

Päivä kului leppoisasti aina iltaohjelmaan saakka. Aivan ensiksi pääsimme kuulemaan Nevillen ryhmän kirjoittaman artikkelin Päivän Profeettaan, jonka jälkeen pääsimme laulamaan ja leikkimään. Iltaohjelman pelit, leikit ja laulut pyörivät luonnon ja luomakunnan ympärillä (niin kuin tämän päivän oppitunti ja rastirata). Riparilaiset pääsivät pelaamaan mm. Pompelipossua, pingispallonpuhallusta ja Hermannin pallopeliä. Iltaa piristi erityisesti Igorin ja Sergein vauhdikas väliintulo. Ron pääsi taas vauhtiin heittämällä mystisen jekkukikkakolmosen liittyen Kiinan keisariin ja hänen juomiinsa. Mainittakoon vielä se, että Harry oli onnistunut ainakin osittain loitsimaan itsellensä unhoituta-loitsun ja hetken luuli itseään Azkabanin vangiksi, mutta meno jatkui positiivisen rennosti.

Ilta hiljentyi taas kynttilänvalossa vietettyyn hartaushetkeen, jonka jälkeen isoset ja ohjaajat kävivät laulamassa laulun perinteiden mukaisesti.

Sellainen oli toinen päivä Velhomaailman rippikouluelämässä. Huomiseksi on kuulemma luvattu jonkintasoista myräkkää, mutta ei tässä vielä voi mennä povaamaan varmaksi. Saa nähdä, millaisia uusia kujeita huomenna on luvassa.

- Mediaisonen Laura/George

1. leiripäivä: Tutustumista Velhomaailmaan

Tervetuloa seuraamaan Harry Potter-teemaista purjehdusriparia!

Hyvölänniemessä alkoi juuri toinen kesärippikoulu, nimittäin purjehdusripari. Tämä "kesäripari 2:ksi" nimitetty rippikoulu sisältää siis paljon purjehdusta, ja siihen perehdytäänkin muutamilla oppitunneilla. Riparilaiset, isoset ja ohjaajat saavat kaikki vapaasti kokeilla millaista purjehtiminen on, ja ohjeistusta tietenkin saa pyytäessä.

Riparin teemaksi tosiaan valittiin isosten kesken Harry Potter, ja kaikki ko. velhomaailmasta tutut nimet vilisevät päivittäisessä leirielämässä. Riparilaiset jaettiin kuvitteellisen Lajitteluhatun avulla pöytäryhmiin (ei tupiin, vaan työskentelyryhmiin, joissa mm. pidetään raamikset). Harry, Ron, Hermione, Neville, Draco sekä Weasleyn kaksoset Fred ja George saivat oman ryhmät. Oppitunneilla Tylypahkassa (ylätuvalla) kuullaan professori Dumbledorea, professori McGarmiwaa ja professori Kalkarosta. Muitakin tylypahkalaisia vilisee välillä mukana, esimerkiksi Voro ja Hagrid.

Heti lipunnoston ja mökkeihin majoittumisen jälkeen riparilaiset pääsivät pelaamaan Hyviksen klassikkopeliä, nimittäin roskispalloa. Roskispallo on kuin amerikkalaista jalkapalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittävät saada pallon vastajoukkueen roskakoriin. Peli päättyi keltaisen joukkueen voittoon 5-3, jonka jälkeen alkoi ensimmäinen oppitunti.

Oppituntien ja syöminkien jälkeen alkoi itse purjehtiminen. Muutamat riparilaiset ja isoset uskaltautuivat tuuliselle Mustalle järvelle, ja onnistuivat palaamaan ehjin nahoin takaisin maihin muutamien ongelmien jälkeen. Toivottavasti keli pysyy tuulisena, niin jatkossakin päästään hyödyntämään Hyvölänniemen optimistijollia.

Iltaa kohden alkoi meno hiljentyä, ja päästiin iltaohjelman äärelle. Tänään Ronin ryhmä kertoi meille Päivän Profeetan lehtiartikkelin, eli ryhmän tekemän leiriuutiset. Sen jälkeen lauleltiin, oltiin lankakerän sotkussa ja vilttilakanapeliä, ja bussikuskille selvisi miksi Fred ei maksa bussimaksua. Ronin mystinen tulitikkuaskijekkukikkakolmonen sai myös hieman valotusta.

Iltaohjelman jälkeen hiljennyttiin pian yhteiseen iltahartauteen, jonka pitivät George ja Hermione kynttilöiden valossa. Muutaman hetken päästä isoset ja ohjaajat kävivät laulamassa tuutulaulun kaikissa mökeissä toivottaen hyvää yötä.

Tällainen oli purjehdusriparin ensimmäinen päivä Velhomaailman taianomaisessa maailmassa. Vaikka sää on ollut hieman kostea ja sadetta on tullut tihkuen taivaalta, ei se tarkoita, että kelit ei tästä paranisi. Katsotaanpas uudestaan huomenna, miten leiri alkaa tästä kehittymään!

- Mediaisonen Laura/George

Leiririppikoulu 2, purjehdusleiri 16.-23.6.2016

Pian alkaa taas yksi leiririppikoulu Hyvölänniemessä. Mutta tällä kertaa jääkin Liisan Ihmemaa taakse ja niemestä kuoriutuu huikea Velhomaailma. Isoset valitsivat teemaksi siis Harry Potterin, ja huomenaamuna saavat leirille tulevat riparilaiset (velho-opiskelijat) tulla ihmettelemään ja kummastelemaan Hyvölänniemeä. 

Mutta nyt isoset ja ohjaajat loitsivat paikat valmiiksi, niin saadaan Velhomaailma valmiiksi. Huomenna luvassa lisää uutisia täällä blogin puolella ja myöskin Instagramissa @kiururiparit!

- Mediaisonen Laura (leirillä myös nimellä George Weasley)

Viimeisiä viedään Ihmemaassa

Ykkösleirin viimeisen päivän aamu on nyt jo valjennut kauniina ja aurinkoisana. Sää on viimein alkanut suosimaan myös meidän kesäripariamme ja sen huomaa: eiliseltä ei tullut julkaistua minkäänlaista tekstipostausta, sillä aika meni kaikessa muussa. Iltapäivä hujahti nopeasti ohi biljardia, sulista ja pingistä pelaillessa, aurinkoa ottaessa ja leiriolympialaisissa kisaillessa. Lyhyesti sanottuna ulkona tekeminen on viimein päässyt vauhtiin nyt, kun aurinko suvaitsee näyttää kauniit kasvonsa meidänkin porukallemme. Tässä vaiheessa on jo hyvä todeta, että kakkosleiri tulee saamaan loistavat ja lämpimät säät omalle leirilleen ensi viikolla. Purjehdusleiri tulee kylläkin tarvitsemaan hyvää säätä enemmän kuin me. Ei sillä, ei kesähelteistä olisi ollut hirveästi haittaa myöskään kesäkuun alussa.

Vähitellen alkaa heräillä ajatus siitä, että jäljellä on enää yksi ainoa ilta, yksi herätys. Sitten on aika suunnata konfirmaatioharjoituksen kautta kotiin. Viikko Hyvölänniemen Ihmemaassa on hujahtanut ohi varsin pian ja sunnuntaina juhlitaan näiden nuorten konfirmaatiota ja vietetään rippijuhlia.

Vaan ei rueta kirjoittelemaan jäähyväisiä aivan vielä. Leiripäivää on vielä jäljellä ja nyt on loistava aika nauttia siitä täysin siemauksin.

     Aamun oppitunnilla oli aika ryhmällemme konfirmaatiolaulu. Vaikka tämän vuoden ensimmäinen ripari ei kokonaisuutena ole ollut kaikkein innokkain laulamisen suhteen, niin kirkossa lauletaan silti yhteisesti valittu biisi sukulaisille ja muille kirkkovieraille. Kerännnyimme koko porukalla miettimään sopivaa kappaletta ennen lounasta. 

    Parin äänestyksen jälkeen päädyimme sellaiseen tulokseen, että kulkueessa lauletaan Yhtä (39 Nuoren seurakunnan veisukirjassa vuosimallia 2015) ja konfirmaatiolauluna esitetään Sitkeä Sydän (91). 

Ainakin isosten laulutuuli oli kunnossa päivätauon aikana, kun kokoonnuimme pianolle lauleskelemaan muunmuassa konfirmaatiokappaleita.

    Raamiksessa käsitellään Raamatun rakkaus tarinoita ja  ruoan jälkeen aloitetaan rakkaus-teeman käsittely. Saa nähdä millaisia aiheita näin leirin loppupuolen oppitunneille on saatu keksittyä. Mukana on muuten kerrankin koko porukka kaikkia isosia ja ohjaajia myöten. 

     Hyvällä tuurilla iltapäivän pidemmällä vapaa-ajalla saadaan pystyyn myöskin jonkinlainen ulkopeli. Lentopalloa ei leirillä ole pelattu sitten ensimmäisen illan ja nyt vaikuttaisi siltä, että siihen voisi olla mahdollisuudet niin sään kuin aikataulujenkin puolesta. Tai ehkä pelaamme lipunryöstöä. Saa nähdä mihin porukka innostuu tänään.

Illalla vuorossa ovat vielä viimeiset pelit, laulut ja sketsit iltaohjelman puitteissa. Kesän hämärän jo hiipiessä käydään vielä fiiliksiä läpi kynttiläseuroissa. Sen jälkeen kaikki suuntaavatkin kiltisti mökkeihinsä ja huoneisiinsa nukkumaan, koska riparin viimeisenä iltana jokaisella on tapana nukkua pitkät unet, eikös niin?

~Heidi

5. leiripäivä: Omatunnon ääni

Tänään lauantaina siirrytään takaisin normaaliin päivärytmiin ilman leirijumiksia tai vierailuja leirialueen ulkopuolelle. Opetuksen puolesta vuorossa on omatunto ja synti.

Teemaan liittyen isoset elvyttivät Matin pyynnöstä vanhan näytelmän lautturi-Tommista, kauniista Liisa-neidosta ja vastarannan Pekasta. Tässä draamassa lähes kaikki mahdollinen meni pieleen ja leiriläisten tehtävänä olikin miettiä miksi kaikki meni niin kuin meni. Vastauksia saatiin monenlaisia ja eri näkökulmia pohdittiin omissa porukoissa ihan ahkerasti. Hattua täytyy nostaa myös isosten heittäytymiselle ja omistautumiselle näytelmässä -etenkin musiikin ja puvustuksen osalta.

Kertauksen johtoon ovat siirtyneet Herttakuningattaret, jotka pitävät johtosijaa pistein 56,5. Seuraavana vuorossa ovat Hatuntekijät (52,75p), Irvikissat (49,5p) ja Valkeat Kanit (48,25p). Viimeisellä sijalla ovat tällä hetkellä Beiget Jänikset (43,5p).
    Olympialaissa tilanne on kuitenkin aivan toinen. Beiget Jänikset ovat jakamattomalla ensimmäisellä sijalla, kun taas kaikki muut joukkueet ovat toisina aivan samoissa pisteissä. Olympialaisissa kaikki on siis mahdollista. Tämän päivän lajissa on siis aivan mahdollista keikauttaa koko taulukko päälaelleen. Saa nähdä, kuka voittaa tänään. Pienenä vihjeenä ja varoituksena Kiurujärven rannassa asuville: älkää säikähtäkö meteliä tänä iltana. Sitä tulee olemaan aivan taatusti, mikäli sää vain sallii (toisin kuin eilen).

Ruokailuilla olemme tänään (ja myös aiempina päivinä) syöneet (toivottavasti riittävästi) Hyvölänniemen ruokaa. Kanttiinikin on ollut ahkerasti auki, joten toivottavasti nälkä ei yllätä ketään tänään kesken iltaohjelman, toisin kuin eilen pääsi käymään...

Iltaohjelmakin on muuten hieman poikkeuksellinen, kun isoset järjestävät pienenä yllätyksenä jotain perinteistä, mutta aina yhtä hauskaa. Sitä odotellessa, näihin kuulumisiin ja tunnelmiin, kiitos ja palaillaan taas asiaan. Muistakaa seurata myös Instagramia (@kiururiparit).

~Heidi

4. leiripäivä: Vierailu ihmisten ilmoilla

Ihmemaa on herännyt leirin puoleen väliin. Menossa on siis riparin neljäs päivä ja elämä omalla porukalla leirikeskuksessa on jo hyvinkin asettunut uomiinsa.

Aamun tunneilla käsiteltiin kymmentä käskyä niin Juhan oppien kuin isosten järjestämien esitystenkin avulla. Toivotaan, että kaikki keskittyivät tarpeeksi, sillä jokainen piste kertausskabassa on nyt tarpeen. Jokaisen päivän kertauksessa eniten ja vähiten pisteitä saanut tiimi on vaihtunut, ja tilanne on edelleen varsin tasainen. Tietyt joukkueet ovat kyllä kärjessä ja toisilla on enemmän kirittävää kuin toisilla, mutta it still is anyone's game!

Lounaan ja diakoniatuntien jälkeen nousimme bussin kyytiin ja suuntasimme Kalliosydämelle tekemään diakoniatyötä ihan käytännössäkin. Koko ripariporukkamme lauloi yhdessä Attendon vanhusten kanssa ja aikaa kului hyvinkin reipas tunti. Ryhmät myös kävivät myös muilla tavoilla ilahduttamassa vanhuksia. Nuoret ja vanhukset esimerkiksi pelailivat ja keskustelivat yhdessä.

Hyvölänniemessä diakoniatyöntekijämme Tanja piti fiiliskierroksen ja oikeastaan kaikki kertoivat, että vierailu oli ollut mukava. Vaikka vanhustenkodisssa vieraileminen ei välttämättä ole kaikille kovin tuttua, niin oli hienoa kuulla, miten niin nuoret kuin vanhukset olivat viihtyneet toistensa seurassa ja ehkä myöskin avartaneet toistensa näkökulmaa.

"Se yksi ihana papparainen sanoi, että eläkää hyvä nuoruus ja pysykää isänmaallisina."

"Huomasi, että ne vanhukset tykkäsi siitä että me käytiin"

"Aluksi oli aika hankalaa, mutta kyllä se sitten luonnistui, se keskustelu"

"Toisaalta harmittaa, että meiltä loppui aika kesken siellä niiden vanhusten kanssa"

Riparilaiset olivat kuulleet niin vanhusten omista rippikouluista kuin sota-ajoistakin. Matti ja Laura tiivistivät vierailumme herättämiä fiiliksiä aika hyvin: "Joillekkin saattaa olla vieraampaa vanhempien ihmisten seurassa oleminen, mutta huomasi, että sellainen ujous karisi vierailun aikana aika hyvin." 

    Vierailu oli monille tärkeä ja ilmeisesti myöskin joitain liikutuksen kyyneliä saatiin aikaan puolin jos toisinkin. Eli päivän opetus voisikin olla, että pienet asiat ovat joskus ihan niitä kaikkein suurimpia!