Viimeisiä viedään Ihmemaassa

Ykkösleirin viimeisen päivän aamu on nyt jo valjennut kauniina ja aurinkoisana. Sää on viimein alkanut suosimaan myös meidän kesäripariamme ja sen huomaa: eiliseltä ei tullut julkaistua minkäänlaista tekstipostausta, sillä aika meni kaikessa muussa. Iltapäivä hujahti nopeasti ohi biljardia, sulista ja pingistä pelaillessa, aurinkoa ottaessa ja leiriolympialaisissa kisaillessa. Lyhyesti sanottuna ulkona tekeminen on viimein päässyt vauhtiin nyt, kun aurinko suvaitsee näyttää kauniit kasvonsa meidänkin porukallemme. Tässä vaiheessa on jo hyvä todeta, että kakkosleiri tulee saamaan loistavat ja lämpimät säät omalle leirilleen ensi viikolla. Purjehdusleiri tulee kylläkin tarvitsemaan hyvää säätä enemmän kuin me. Ei sillä, ei kesähelteistä olisi ollut hirveästi haittaa myöskään kesäkuun alussa.

Vähitellen alkaa heräillä ajatus siitä, että jäljellä on enää yksi ainoa ilta, yksi herätys. Sitten on aika suunnata konfirmaatioharjoituksen kautta kotiin. Viikko Hyvölänniemen Ihmemaassa on hujahtanut ohi varsin pian ja sunnuntaina juhlitaan näiden nuorten konfirmaatiota ja vietetään rippijuhlia.

Vaan ei rueta kirjoittelemaan jäähyväisiä aivan vielä. Leiripäivää on vielä jäljellä ja nyt on loistava aika nauttia siitä täysin siemauksin.

     Aamun oppitunnilla oli aika ryhmällemme konfirmaatiolaulu. Vaikka tämän vuoden ensimmäinen ripari ei kokonaisuutena ole ollut kaikkein innokkain laulamisen suhteen, niin kirkossa lauletaan silti yhteisesti valittu biisi sukulaisille ja muille kirkkovieraille. Kerännnyimme koko porukalla miettimään sopivaa kappaletta ennen lounasta. 

    Parin äänestyksen jälkeen päädyimme sellaiseen tulokseen, että kulkueessa lauletaan Yhtä (39 Nuoren seurakunnan veisukirjassa vuosimallia 2015) ja konfirmaatiolauluna esitetään Sitkeä Sydän (91). 

Ainakin isosten laulutuuli oli kunnossa päivätauon aikana, kun kokoonnuimme pianolle lauleskelemaan muunmuassa konfirmaatiokappaleita.

    Raamiksessa käsitellään Raamatun rakkaus tarinoita ja  ruoan jälkeen aloitetaan rakkaus-teeman käsittely. Saa nähdä millaisia aiheita näin leirin loppupuolen oppitunneille on saatu keksittyä. Mukana on muuten kerrankin koko porukka kaikkia isosia ja ohjaajia myöten. 

     Hyvällä tuurilla iltapäivän pidemmällä vapaa-ajalla saadaan pystyyn myöskin jonkinlainen ulkopeli. Lentopalloa ei leirillä ole pelattu sitten ensimmäisen illan ja nyt vaikuttaisi siltä, että siihen voisi olla mahdollisuudet niin sään kuin aikataulujenkin puolesta. Tai ehkä pelaamme lipunryöstöä. Saa nähdä mihin porukka innostuu tänään.

Illalla vuorossa ovat vielä viimeiset pelit, laulut ja sketsit iltaohjelman puitteissa. Kesän hämärän jo hiipiessä käydään vielä fiiliksiä läpi kynttiläseuroissa. Sen jälkeen kaikki suuntaavatkin kiltisti mökkeihinsä ja huoneisiinsa nukkumaan, koska riparin viimeisenä iltana jokaisella on tapana nukkua pitkät unet, eikös niin?

~Heidi

5. leiripäivä: Omatunnon ääni

Tänään lauantaina siirrytään takaisin normaaliin päivärytmiin ilman leirijumiksia tai vierailuja leirialueen ulkopuolelle. Opetuksen puolesta vuorossa on omatunto ja synti.

Teemaan liittyen isoset elvyttivät Matin pyynnöstä vanhan näytelmän lautturi-Tommista, kauniista Liisa-neidosta ja vastarannan Pekasta. Tässä draamassa lähes kaikki mahdollinen meni pieleen ja leiriläisten tehtävänä olikin miettiä miksi kaikki meni niin kuin meni. Vastauksia saatiin monenlaisia ja eri näkökulmia pohdittiin omissa porukoissa ihan ahkerasti. Hattua täytyy nostaa myös isosten heittäytymiselle ja omistautumiselle näytelmässä -etenkin musiikin ja puvustuksen osalta.

Kertauksen johtoon ovat siirtyneet Herttakuningattaret, jotka pitävät johtosijaa pistein 56,5. Seuraavana vuorossa ovat Hatuntekijät (52,75p), Irvikissat (49,5p) ja Valkeat Kanit (48,25p). Viimeisellä sijalla ovat tällä hetkellä Beiget Jänikset (43,5p).
    Olympialaissa tilanne on kuitenkin aivan toinen. Beiget Jänikset ovat jakamattomalla ensimmäisellä sijalla, kun taas kaikki muut joukkueet ovat toisina aivan samoissa pisteissä. Olympialaisissa kaikki on siis mahdollista. Tämän päivän lajissa on siis aivan mahdollista keikauttaa koko taulukko päälaelleen. Saa nähdä, kuka voittaa tänään. Pienenä vihjeenä ja varoituksena Kiurujärven rannassa asuville: älkää säikähtäkö meteliä tänä iltana. Sitä tulee olemaan aivan taatusti, mikäli sää vain sallii (toisin kuin eilen).

Ruokailuilla olemme tänään (ja myös aiempina päivinä) syöneet (toivottavasti riittävästi) Hyvölänniemen ruokaa. Kanttiinikin on ollut ahkerasti auki, joten toivottavasti nälkä ei yllätä ketään tänään kesken iltaohjelman, toisin kuin eilen pääsi käymään...

Iltaohjelmakin on muuten hieman poikkeuksellinen, kun isoset järjestävät pienenä yllätyksenä jotain perinteistä, mutta aina yhtä hauskaa. Sitä odotellessa, näihin kuulumisiin ja tunnelmiin, kiitos ja palaillaan taas asiaan. Muistakaa seurata myös Instagramia (@kiururiparit).

~Heidi

4. leiripäivä: Vierailu ihmisten ilmoilla

Ihmemaa on herännyt leirin puoleen väliin. Menossa on siis riparin neljäs päivä ja elämä omalla porukalla leirikeskuksessa on jo hyvinkin asettunut uomiinsa.

Aamun tunneilla käsiteltiin kymmentä käskyä niin Juhan oppien kuin isosten järjestämien esitystenkin avulla. Toivotaan, että kaikki keskittyivät tarpeeksi, sillä jokainen piste kertausskabassa on nyt tarpeen. Jokaisen päivän kertauksessa eniten ja vähiten pisteitä saanut tiimi on vaihtunut, ja tilanne on edelleen varsin tasainen. Tietyt joukkueet ovat kyllä kärjessä ja toisilla on enemmän kirittävää kuin toisilla, mutta it still is anyone's game!

Lounaan ja diakoniatuntien jälkeen nousimme bussin kyytiin ja suuntasimme Kalliosydämelle tekemään diakoniatyötä ihan käytännössäkin. Koko ripariporukkamme lauloi yhdessä Attendon vanhusten kanssa ja aikaa kului hyvinkin reipas tunti. Ryhmät myös kävivät myös muilla tavoilla ilahduttamassa vanhuksia. Nuoret ja vanhukset esimerkiksi pelailivat ja keskustelivat yhdessä.

Hyvölänniemessä diakoniatyöntekijämme Tanja piti fiiliskierroksen ja oikeastaan kaikki kertoivat, että vierailu oli ollut mukava. Vaikka vanhustenkodisssa vieraileminen ei välttämättä ole kaikille kovin tuttua, niin oli hienoa kuulla, miten niin nuoret kuin vanhukset olivat viihtyneet toistensa seurassa ja ehkä myöskin avartaneet toistensa näkökulmaa.

"Se yksi ihana papparainen sanoi, että eläkää hyvä nuoruus ja pysykää isänmaallisina."

"Huomasi, että ne vanhukset tykkäsi siitä että me käytiin"

"Aluksi oli aika hankalaa, mutta kyllä se sitten luonnistui, se keskustelu"

"Toisaalta harmittaa, että meiltä loppui aika kesken siellä niiden vanhusten kanssa"

Riparilaiset olivat kuulleet niin vanhusten omista rippikouluista kuin sota-ajoistakin. Matti ja Laura tiivistivät vierailumme herättämiä fiiliksiä aika hyvin: "Joillekkin saattaa olla vieraampaa vanhempien ihmisten seurassa oleminen, mutta huomasi, että sellainen ujous karisi vierailun aikana aika hyvin." 

    Vierailu oli monille tärkeä ja ilmeisesti myöskin joitain liikutuksen kyyneliä saatiin aikaan puolin jos toisinkin. Eli päivän opetus voisikin olla, että pienet asiat ovat joskus ihan niitä kaikkein suurimpia!

3. leiripäivä

Leirirytmiin pääseminen alkaa vähitellen luonnistua itsekultakin. Väsymystä se ei kuitenkaan vähennä, etenkin kun sekä illalla, että aamulla nukkuminen tuntuu olevan hakusassa. Saimme nimittäin yököiltämme raporttia, että osa leiriläisistä oli päättänyt sooloilla eilen illalla hiljaisuuden aikaan. Mielenkiintoinen ratkaisu, sillä sää ei ole ollut mikään paras ulkona haahuilulle. Toivottavasti kävelylenkki on ollut mieluinen...
     ... ja herätys sopivan aikainen. Normaaliin päiväohjelmaanhan siis kuuluu herätys kahdeksalta. Tänään Irvikissa-isosemme Anni kuitenkin erehtyi kellonajasta, ja saapui mökkeihin huhuilemaan jo seitsemän aikaan. Aamupalalla Anni sai kuulla itsekultakin kuittailua ja kommenttia, sillä herätys tuntia aiemmin ei leiriunien määrällä tuntunut olevan kovin mieluinen monelle. Hereillä ja (lähes) aikataulussa ollaan silti. Ainakin toistaiseksi. Toivottavasti myös jatkossa.

Mutta vaikka sää on mitä on, Liisasta ei tullut Dorothya, eli pysyimme omassa Ihmemaassamme ilman lentäviä taloja. Täytyy todeta, että ei tämä kohuttu myrsky ainakaan meitä täällä järkyttynyt., Sää taitaa itseasiassa olla heikompi tänään kuin eilen, vaikka myrskyä ennustettiin jo eiliselle eli keskiviikolle.
    Toisaalta tänään torstaina huono sää ei haittaa leiriä sen suuremmin, sillä ohjelma on hiukan tiiviimpi kuin aiempina päivinä. Tänään nimittäin vietetään leirijumalanpalvelusta, jonka valmistelusta vastaavat Irvikissat ja Beiget Jänikset. Riparilaiset pääsevät toteuttamaan oman jumalanpalveluksensa tänään ja niin myös sunnuntaina, kun vastuussa on toinen puoli porukasta.
      Muilla ryhmillä eli Herttakuningattarilla, Hatuntekijöillä ja Valkeilla Kaneilla on tänään vuorossa Raamis tavalliseen tapaan.

     Eilen kertauksen piste-erot olivat vielä varsin suuria, mutta tänään tilanne on tasoittunut. Beiget Jänikset olivat eilen hännän huippuja, mutta saivat toisen päivän kertauksesta eniten pisteitä. Kuten siis sanottu, kenellä vain on vielä mahdollisuus voittaa niin olympialaiset kuin kertauskin. Irvikissat taitavat kuitenkin pitää edelleen johtosijoja, vaikka muut hengittävätkin jo niskaan.

     Leirille kotiutuminen ja ryhmäytyminen on siis hyvässä vauhdissa. Halusin saada myös riparilaisten äänen kuuluviin tänne blogiin, joten olen kysellyt pitkin päivää, miten leiriläiset tahtoisivat tiivistää nämä muutamat päivät, jotka olemme Hyvölänniemessä jo viettäneet. Rehellistä, kaunistelematonta ja riparilaisten (sekä isosten) ihan omaa palautetta löytyy siis ihan runsain mitoin:
 

"Oppitunnit on aika tylsiä mut vapaa-aika on ihan kivaa"

"Ei oppitunnit täällä oo läheskään niin pahoja kun koulussa tai silleen"

"Meillä meni kyllä helvetin hyvin toi raamis nyt. Oltiin yliaikaakin kun keskusteltiin vaan asioista."

"Hyvää ruokaa, huono sää"

Illalla jatketaan Jeeus-leffaa iltaohjelman sijasta. Meillä on näkemättä vielä elokuvan toinen osa ja vietämmekin illan sisätiloissa piilossa sateelta ja tuulelta valkokankaan edessä. Näihin tunnelmiin, Ihmemaa jatkaa omassa päivärytmissään!

~Heidi

2. leiripäivä: Leffapäivä

Tämän päivän opetukset menevät vahvasti median parissa. Päivän opetuksen aiheena on Pyhä Kolminaisuus, mutta oppitunnit eivät ole pelkästään Raamatun lehtien selaamista, vaan metodeja löytyy ties minkälaisia. Jo aamun tunnilla ryhmät saivat ohjeistuksekseen toteuttaa videon aiheesta "Kolme onkin yksi". Videotuotoksia saimme ihailla porukalla ja jos tekniikka suo, niin myöskin te saatte nähdä näitä elokuvataidonnäytteitä myöhemmin.

Olympialaisten ja kertausskaban puolesta meillä on tällä hetkellä selkeä ykkönen. Irvikissat ovat molempien taulukoiden kärjessä, mutta johtoasema on vielä kaikkea muuta kuin varma. Moni muukin ryhmä on hyvissä asemissa ja leiriä on jäljellä vielä niin runsaasti, että mitä vain voi tapahtua.

Iltapäivällä elokuvapainotteinen ohjelma jatkuu, sillä katsomme ripareidemme perinteisen Jeesus-elokuvan. Tai itseasiassa ensimmäisen osan siitä, loput katsotaan huomenna. Taitaa kuitenkin olla ihan hyvä, että pysymme valkokankaan ääressä sisällä, sillä sääennuste (niin meteorologien, kuin hawaiji-paitaisten isostenkin tekemä) lupaa suhteellisen heikkoa säätä. Joku on povannut nousevasta rajuilmasta vuosisadan myrskyä, joten saa nähdä miten selviämme täällä leiriosolosuhteissa. Vastaus on tietenkin, että hyvin. Silti on tullut vitsailtua, että kunhan vain mökeistä ei tule Ihmemaa Ozin lentäviä taloja. Eihän se kävisi laatuun, sillä kyseessä on väärä Ihmemaa. Me olemme Liisan Ihmemaassa täällä Hyvölänniemessä!

~Heidi

1. leiripäivä: Tervetuloa Ihmemaahan!

Hyvölänniemen leirikeskus on jälleen herännyt uuteen kesään ja saanut viikoksi ison liudan asukkaita. Isoset ja ohjaajat saapuivat jo eilen illalla Niemeen valmistelemaan paikasta Ihmemaata. Riparilaiset ovat saapuneet ihailemaan Liisan mielikuvitusmaailmaa tänä aamuna. 

   Leiririparimme teemana on siis Liisa Ihmemaassa. Niemestä löytyy niin Herttakuningattaren linna kuin Mysteerimetsäkin, joten on syytä tutustua Ihmemaahan tarkasti. Myös me kaikki riparilla oleskelijat olemme mukana Ihmemaan menossa omissa rooleissamme.     

    Isosten vetämät viisi pöytäryhmää ovat saaneet nimensä ja tunnuksensa Ihmemaasta. Jo tänään tiistaina alkaa kuumeinen kilpailu Herttakuningatten, Hullu Hatuntekijän, Valkoisen Kanin, Jäniksen ja Irvikissan ryhmien kesken. Saa nähdä kenen ryhmä pärjää parhaiten päivittäisissä olympialaisissa sekä tietysti kertauskisoissa, joissa pärjäämien tuo kunniaa koko porukalle.

      Vaikka sääennuste ei ole luvannut näin kesäkuun alkuun yhtä hyvää säätä kuin vaikkapa toukokuussa oli, niin kyllä täällä on ulkonakin viihdytty. Heti lipunnoston ja majoittumisen jälkeen riparilaiset pääsivät itse kokemaan Hyvölänniemen kuuluisan lajin, roskispallon.

    Mikäli tämä legendaarinen laji ei ole jollekulle tuttu, niin säännöt ovat yksinkertaiset: pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, joilla molemmilla on oma roskakori. Tarkotus on saada pallo vastustajien roskakoriin. 

     Tiukan taistelun, muutaman ruohoisen taklauksen ja runsaan naurun jälkeen totesimme, että roskispalloa ei jaksa pelata kauaa. Kyseessä on nimittäin kuntoa vaativa laji, etenkin jos menoon heittäytyy innolla mukaan.

        Hyvölänniemi alkaa taas vähitellen siis täyttyä naurusta, huudosta ja äänten sorinasta, joita ei talven aikaan ole kuulunut niin runsaasti. Päivän mittaan vuorossa on vielä raamis, muutama oppitunti ja olympialaiset sekä tietysti iltaohjelmaa - unohtamatta tietenkään Hyvölänniemen aina yhtä maukkaita ruoka-aikoja. 

    Tästä tämä ripari siis lähtee. Toivotaan että säät suosivat ja Ihmemaassa toteutuu se kuuluisa riparin ihme. Muistakaa seurata leirin kuulumisia myös Instagramissa (@kiururiparit) ja Facebookissa (Kiuruveden seurakunnan riparit). 

~ Mediaisonen Heidi