Tänään vietimme toisen leirijumalanpalveluksen. Sunnuntaina jumiksessa lauloimme virsiä, mutta tällä kertaa musiikki-isonen valitsi Nuoren seurakunnan veisukirjasta sopivat laulut, jotka olivat ainakin suurimmaksi osaksi leiriläisillekin tuttuja. Ryhmät pääsivät totuttuun tapaan järjestämään jumista: musiikkiryhmä kävi läpi lauluja, suntiot tekivät virsitaulun ja keräsivät alttaripöydälle kukkia, ja liturgit olivat lukemassa tekstejä.
Ennen saunoja oli tarkoitus pelailla yhdessä ulkona, mutta juurin kun leiri kokoontui nurmelle, alkoi sataa. Ulkoilun sijaan monet pelailivat sisällä, kun lautapelit nostettiin salin pöydille.
Rakkaus-teema jatkui iltaohjelmassa niin peleissä kuin lauluissa. Perinteiseen tapaan lauloimme Tuu mun vaimoksein, pienellä twistillä: pojat laulavat vaimoksein, tytöt mieheksein. Tai oikeastaan huutavat, sillä kilpailimme siitä, lähteekö pojista vai tytöistä enemmän ääntä. Voittajasta tosin ei ole tietoa, sillä ääntä kyllä lähti molemmilta.
Pelien suhteen riitti naurua. Romeossa ja Juuliassa oli tarkoitus pitää pokka samalla kun kaveri yrittää naurattaa. Yllättäen pappimme tiputti usean leiriläisen, ennen kuin kohtasi täydellisen poker-facen. Leiriläiset innostuivat myös neidonryöstöstä/jätkänryöstöstä, jossa vaadittiin silmäniskutaitoa ja nopeita refleksejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti